Aivan ihania töitä, tässä hiukan esimakua, mutta kannattaa klikata linkkiä nähdäkseen lisää! Löysin tämän taiteilijan ihastuttuani Ranskassa hänen ihaniin postikortteihinsa!

Amazing paperartwork, click to see more!! I fell inlove with her work when i saw her postcards in France.

http://missclara.free.fr/clara.htm

Harjoittelin bloginpitoa viime keväänä ulkomailla oleskellessani. Silloin oli tärkeää pistää asioita ylös noin in general-tasolla ja pitää sukulaiset ja ystävät perillä kuulumisistani. Moni oli tykännyt ajatuksesta ja seurannutkin kuulumisiani mielenkiinnolla. Joku ystävistä olisi taas halunnut kuulla henkilökohtaisemmalla tasolla miten menee, ei vain pintasilausta. Nyt ajattelin tehdä jotain erilaista. En aio nytkään pistää jokaista ajatustani internetin kiertokulkuun, mutten myöskään selostaa jo menneitä tapahtumia.

Ajattelin ennemminkin tarjota kanavan halulleni kirjoittaa ja ajatella jotain ihan muuta kuin opiskeluasioita, kirjoittaa ja kuvata minua kiinnostavia asioita ja ajatuksia. Sen kummemmin en ole suunnitellut tämän blogin sisältöä, enkä suunnittele. Se muotoutuu omalla painollaan miksi haluaa. Ehkä en edes muista tai ehdi kirjoitella tänne. Que sera, sera. On verra.

              

Helena Kara elokuvassa Valkoiset Ruusut ja opettaja-look menneiltä vuosikymmeniltä.

Mikä minua sitten kiinnostaa?

Olen miettinyt tätä niin kauan kuin muistan. En ole koskaan ollut niitä tyyppejä, joilla on 5-vuotiaasta asti ollut ammattihaave valmiina tai joille lukion alussa oli itsestään selvää valita pitkä matikka, luonnollisena välietappina matkalla Kauppakorkeaan tai Lääkikseen. Olen ollut "ihan hyvä" lähes kaikissa kouluaineissa sen kummemmin lukematta tai harjoittelematta, mutta en ole häikäissyt missään. Soitin pianoa, olisin halunnut ratsastaa, niinkuin kaikki muutkin, ja vielä 15-vuotiaana leikin mielikuvitusleikkejä, kävin englanninkielisiä keskusteluja päässäni ja lauloin täysillä itsekeksimiäni lauluja metsäkävelyilläni. - Ehkä joskus vieläkin... Hullu mikä hullu siis.

Tykkäsin ja tykkään kaikesta, ja melkein kaikista. Vuorotellen kuvittelin ja kuvittelen päätyväni isona näyttelijäksi, kirjailijaksi, runoilijaksi, poliitikoksi, arkeologiksi, valokuvaajaksi, toimittajaksi, taiteilijaksi, muotisuunnittelijaksi, kielitieteilijäksi, muusikoksi, sisustusarkkitehdiksi, floristiksi, puutarhuriksi, luomuviljelijäksi, diplomaatiksi, humanitääriseksi työntekijäksi, sademetsätutkijaksi, travelleriksi, tutkimusmatkailijaksi, tähtitieteilijäksi ja astronautiksi. Kaikesta tästä huolimatta en koskaan ole kuvitellutkaan päätyväni joskus lääkäriksi, malliksi, julkkikseksi, juontajaksi, koomikoksi, sirkustaiteilijaksi, lakimieheksi, yrittäjäksi tai opettajaksi.

Tällä hetkellä opiskelen kuitenkin opettajaksi. No, saa siinä duunissa tehdä ainakin vähän kaikkea, on lomia, jolloin voi yrittää toteuttaa muita unelmiaan ja ehkä tehdä jotain hyvää(?) ihmiskunnan ja maailman hyväksi kasvattamalla ja aivopesemällä sukupolvia. En siis vielä tiedä mikä minusta tulee isona oikeasti.